7.1.2013

Uppo-Nalle On Ice

En ole koskaan käynyt Disney On Ice -tyyppisessä luisteluspektaakkelissa. Touhukkaan kanssa käytiin katsomassa paikallisen luisteluseuran Uppo-Nalle eksyksissä -esitys ja se oli kiva kokemus! Kolmevuotiaan kanssa on jo kiva tehdä juttuja. Se tajuaa missä ollaan, kyselee ja muistaa.

Jäänäytelmää oli hetkittäin haastavaa seurata, vaikka muistan Uppo-Nallen tarinat omasta lapsuudestani ja käteen oli lyöty lyhyt käsiohjelma tarinan kulusta. Välillä jäällä oli liikaa porukkaa, ja minulle tuli samanlainen olo kuin jääkiekkopelissä, että en oikein tiennyt ketä olisi pitänyt seurata. Luin käsiohjelmasta Touhukkaalle, mitä kohta tapahtuu. Kun yhdessä ihmeteltiin, että ketähän noi valkeisiin pukeutuneet tyypit on, niin Touhukas tajusi heti, että ne oli lampaita. Mun random-veikkaus oli hiiriä, ne oli niin pieniä, en voinut tietää.

Touhukas ei suuresti arvostanut hetkiä, jolloin Uppo-Nalle oli kulisseissa ja saimme seurata muiden roolihenkilöiden luistelutaiturointia. Uppo-Nallen puvussa ei ollut edellytyksiä edes yrittää kolmois-salchowia, minua jännitti jo se, pysyykö Uppis pystyssä. Hirmuisen intensiivisesti Touhukas jaksoi katsoa koko shöyn ja kyseli koko ajan, että mitähän nyt tapahtuu (ja alkaako tämä kohta alusta).

Saimme kimmokkeen hakea mummolasta Uppo-Nalle -kirjoja ja kenties Touhukas sai uutta intoa harjoitella luistelua. Olemme kokeilleet sitä pari kertaa noin 10 minsaa kerrallaan, minkä jälkeen usko on loppunut. Minä sain joulupukilta luistimet, ja osasinkin omalta osaltani arvostaa korkealle jääshown esittäjien suorituksia (ml. 5-vuotiaiden). Viime viikon luistelureissulla otin komean ilmalennon (kengät jalassa, huom!), onneksi mitään ei tarvinnut kipsata.

Kuva täältä
Joko teillä on kaivettu sukset ja luistimet esiin?

7 kommenttia:

  1. nuo disney on ice jutskat on aivan huikeita. suosittelen kyllä lämpimästi. Siis todella upeesti toteutettu ja meidän hulivili jakso istua jo ihan pienenä niitä seuraamassa(2v) ollaan 5 kertaa käyty kattomassa ja ikinä eiolla petytty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiva tietää! Katsoin huvikseni tämän talven Disney On Ice -esitysten aikataulut, ja ollaan näillä näkymin niihin aikoihin Helsingissä. Täytyypä ottaa vakavaan harkintaan. Disney herättää epäilykset rahastuksesta, mutta toisaalta uskon että esityksessä saa rahoilleen vastinetta. On niin ihanaa, kun tuo 3 vee hihkuu innosta eikä ole uskoa silmiään, kun pääsee seuraamaan jotain jännää. <3

      Tää farmiliigan shöy ei ihan spektaakkelin tunnusmerkkejä täyttänyt, vaikka muuten oli kiva esitys! :D

      Poista
  2. Mä ajattelin, että jos ensi talvena... Meidän kolmevee on kärsivällinen kuin kärpänen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Mutta ei sitä kuule tiedä, joskus ympäristö voikin saada aikaan semmoisen efektin, että esitykseen haluaa keskittyä. Tosin sitä varmaan kannattaa kokeilla ensin jossain muussa kuin sellaisessa showssa, mihin koko perheen liput maksaa reilusti yli satkun.

      Poista
  3. Minulla olisi kyllä luistimet olemassa muttei olla vielä ostettu esikoiselle omia. Rata olisi kyllä ihan vieressä... Pitäisi katsella jostain käytettyjä ja ottaa muutenkin asiasta selvää mutta kun laiskottaa. Suksetkin on kyllä mutta (katso yllä).

    Uppo Nalle on ollut minulle vaikeammin lähestyttävä hahmo. Liian hidas nalle :D!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän suksipaketti itse asiassa päätyi meille edellisen asunnon varaston käytävältä. Sukset olivat pölyttyneet siinä 1,5 vuotta, minkä jälkeen tehtiin omatoiminen huostaanotto. Hieman kyseenalaista, mutta veikkaan, että iso sininen sohva on siellä käytävällä vieläkin. :D

      Eilen 3 vee hiihti sen kymmenisen minsaa taas kerrallaan. Ei tee mieli kauheasti sijoittaa varusteisiin, kun mielenkiinto touhuun vaihtuu hetkessä.

      Muistelen lueskelleeni Uppo Nallea ala-asteiässä itse ja sitä ennen vanhemmat luki iltasaduksi. Siinä vaiheessa seikkailuissa oli ihan sopiva rytmi. Jännä nähdä, miltä nyt tuntuu, kun aletaan kahlata niitä uudestaan läpi. Pupu Tupunat saa mut ihan hermoraunioksi, kun tarina ei etene ei sitten millään.

      Poista
  4. Oi, Uppo Nalle! Vietin ekan ja tokan luokan ala-asteella Uppo Nallen tarinoita kuunnellen jättityynyn päällä. Kaikilla luokkakavereilla oli omat pehmotkin vielä.

    Meillä esikoinen sai joululahjaksi sukset ja sauvat, mutta ne on mummolassa, kun siellä lähtee takapihalta latu. Tuolla oman blogin puolella taisin jo kommentoidakin, että omat kamppeet on niin hukassa, että saa nähdä koska löydän ne. Vaan kiva ois päästä sekä luistelemaan, että hiihtämään! Taidan olla talvilajien ystävä.. joskin laiska tarttumaan tuumasta toimeen, jos ei välineet ole ihan vieressä.

    VastaaPoista

Mitäpä tuumit? Kerro kernaasti.